Lähden päivän retkelle Muonion Särkijärveltä tarkoituksena kiertää Jerisjärvi. Jerisjärveä on aikanaan kutsuttu Jierisjärveksi, joka tarkoittaa vanhalla saamen kielellä kysyttyä järveä. Järvi on Länsi-Lapin suurimpia järviä. Järvi on kuuluisa kala-apajista ja sieltä on saatu mm. siikaa ja muikkua.
Matkaan lähden siis Särkijärveltä, josta lähden ajamaan Pallaksentietä kohti Pallastunturia. Alkumatka on puhtaasti maisemien katselua, mutta pitempään pysähdyn Kutunivan sillan kohdalla, jossa oikealla alkaa levittäytyä tämä kysytty järvi ja vasemmalla on Teräslompolo. Pysähdyksen syynä on se, että Teräslompolossa olevalla niemellä on seitakivi. Koko niemi on nimetty seidan mukaan eli kartalla niemi näkyy Seitaniemenä. Kartasta näkee myös, että niemessä on talo ja tieltä asiaa tutkiessa totean talon olevan yksityinen. Lisäksi seita sijaitsee niemen kärjessä suon tai kosteikon takana. Edellä mainituista syistä en lähde seitaan tutustumaan vaan kuvaan Teräslompolossa näkyvää niemeä kuvitellen miltä seita voisi näyttää.
 |
Kutunivan sillan alta Jerisjärvi yhdistyy Teräslompoloon
|
 |
Seitaniemi ja seitakivi Teräslompolossa
|
Matka jatkuu ja ajan kauniin Kutunivan kylän läpi. Tässä vaiheessa Jerisjärvi alkaa levittäytyä tien oikealla puolella. Pallashotellin tien risteyksessä kaarran oikealle Jerisjärventielle. Ohitan Jerishotellin, jonka jälkeen tien vasemmalla puolella on kyltti, joka opastaa Keimiöniemelle ja Kalapirteille. Risteys Kalapirteille kääntyy oikealle.
 |
Opaskyltti Kalapirteille (kuva on otettu toisesta suunnasta) |
Ajan pari kilometriä ja oikealle levittäytyy parkkipaikka, jossa on opaskyltti myös Kalapirteille. Parkkipaikalla on enemmänkin tietoa Kalapirteistä opastaulussa. Tie Kalapirteille lähtee rannan suuntaan ja jonkin matkan päästä vanha kyltti opastaa kaartamaan vasemmalle. Pian saavun rantaan ja näen Kalapirttien levittäytyvän rannansuuntaisesti polusta vasemmalle.
 |
Kalapirttien parkkipaikalle opastus
|
 |
Tie Kalapirteille
|
 |
Vanha kyltti opastaa eteenpäin
|
Kalapirtit eli kalamajat ovat Jerisjärven rannalle 1700-1800-luvulla
rakennettu kalakenttä, joka sisältää noin kaksikymmentä hirsirakenteista
kalapirttiä. Alue on Lapin tunnetuin ja parhaiten säilynyt kalakenttä. Kalapirteillä
on käynyt kalastajia Torniosta 1500-luvulta lähtien, jolloin Jerisjärven
kalastusalue kuului veroluettelon mukaan Ylitornion armassaamelaisille. He
kalastivat järvellä 1800-luvulle asti. Tuolloin tietyillä taloilla oli oikeus
kalastaa Jerisjärvellä ja rakentaa kalamaja järven rannalle. Majoissa näkyy
edelleen sukujen nimiä, kuten Lahti, Niva, Muotka, Olli ja Lassi jne. Järven
pyyntipaikat arvottiin ja apajapaikkaa vaihdettiin päivittäin. Kala-aitat ovat
edelleen yksityisten omistuksessa ja sesonkikalastajien käytössä.
Rantaa pitkin kävellessä eteen ilmetyy aina uusi pirtti ja kalapirttejä onkin reilun 300 metrin alueelle Jerisjärven rannan myötäisesti. Jokainen pirtti on erilainen ja niissä näkyy alueen historian ohella omistajiensa kädenjälki. Joidenkin pirttien katolla kasvaa sammalta ja jopa puita, toisiin on katto vastikään vaihdettu. Pirteissä on yleensä jonkinlainen tulisija, sillä melkein jokaisen pirtin katolla on savupiippu, osa melko uusia, mutta myös ilmeisen vanhoja savupiippuja koristaa pirttien kattoja. Rannalla on veneenlaskupaikkoja, veneitä ja verkonkuivaustelineitä. Maisemat kohti Jerisjärven selkää ovat huikaisevat.
 |
Kalapirtit ovat ihan Jerisjärven rannalla
|
 |
Lahen kenttä eli Lahden pirtti
|
 |
Omistajan kädenjälkeä
|
 |
Rannalla kuivataan myös verkkoja
|
 |
Seinät ovat harmaantuneet kauniisti
|
 |
Kalapirtit on sijoitettu peräkkäin pitkin rantaa
|
Keimiöniemessä on myös vanha metsälappalaisten suuri kalajumala
eli kalaseita. Seita on suuri ylöspäin suippeneva siirtolohkare, josta on
lohjennut pienempi pala. Pienempi pala nojaa lohkareen reunaan muodostaen
kivien väliin onkalon. Seidalla uhrattiin sekä kiven päälle että onkaloon.
Lohkare on sammalen ja jäkälän peitossa. Jäkälää kasvaa paikassa, johon on
aikanaan voideltu rasvaa. Seitakivi sijaitsee lähellä kalapirttejä, mutta
metsän puolella. Sinne lähtee polkuja kalakentän loppupäästä viimeisten kalapirttien
takaa. Seita on yksityisen maa-alueen reunamilla.
 |
Kalajumala eli seitakivi |
 |
Kivien välinen onkalon, johon uhrattiin
|
Lähteet
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1032
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/11/23/keimioniemen-kalapirtit
Kesäläinen & Kejonen. 2017. Suomen luonnon pyhät paikat
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti