tiistai 7. heinäkuuta 2020

Jierisjärventiellä, osa 1

Lähden päivän retkelle Muonion Särkijärveltä tarkoituksena kiertää Jerisjärvi. Jerisjärveä on aikanaan kutsuttu Jierisjärveksi, joka tarkoittaa vanhalla saamen kielellä kysyttyä järveä. Järvi on Länsi-Lapin suurimpia järviä. Järvi on kuuluisa kala-apajista ja sieltä on saatu mm. siikaa ja muikkua.

Matkaan lähden siis Särkijärveltä, josta lähden ajamaan Pallaksentietä kohti Pallastunturia. Alkumatka on puhtaasti maisemien katselua, mutta pitempään pysähdyn Kutunivan sillan kohdalla, jossa oikealla alkaa levittäytyä tämä kysytty järvi ja vasemmalla on Teräslompolo. Pysähdyksen syynä on se, että Teräslompolossa olevalla niemellä on seitakivi. Koko niemi on nimetty seidan mukaan eli kartalla niemi näkyy Seitaniemenä. Kartasta näkee myös, että niemessä on talo ja tieltä asiaa tutkiessa totean talon olevan yksityinen. Lisäksi seita sijaitsee niemen kärjessä suon tai kosteikon takana. Edellä mainituista syistä en lähde seitaan tutustumaan vaan kuvaan Teräslompolossa näkyvää niemeä kuvitellen miltä seita voisi näyttää.

Kutunivan sillan alta Jerisjärvi yhdistyy Teräslompoloon

Seitaniemi ja seitakivi Teräslompolossa

Matka jatkuu ja ajan kauniin Kutunivan kylän läpi. Tässä vaiheessa Jerisjärvi alkaa levittäytyä tien oikealla puolella. Pallashotellin tien risteyksessä kaarran oikealle Jerisjärventielle. Ohitan Jerishotellin, jonka jälkeen tien vasemmalla puolella on kyltti, joka opastaa Keimiöniemelle ja Kalapirteille. Risteys Kalapirteille kääntyy oikealle. 

Opaskyltti Kalapirteille (kuva on otettu toisesta suunnasta)

Ajan pari kilometriä ja oikealle levittäytyy parkkipaikka, jossa on opaskyltti myös Kalapirteille. Parkkipaikalla on enemmänkin tietoa Kalapirteistä opastaulussa. Tie Kalapirteille lähtee rannan suuntaan ja jonkin matkan päästä vanha kyltti opastaa kaartamaan vasemmalle. Pian saavun rantaan ja näen Kalapirttien levittäytyvän rannansuuntaisesti polusta vasemmalle. 

Kalapirttien parkkipaikalle opastus

Tie Kalapirteille

Vanha kyltti opastaa eteenpäin

Kalapirtit eli kalamajat ovat Jerisjärven rannalle 1700-1800-luvulla rakennettu kalakenttä, joka sisältää noin kaksikymmentä hirsirakenteista kalapirttiä. Alue on Lapin tunnetuin ja parhaiten säilynyt kalakenttä. Kalapirteillä on käynyt kalastajia Torniosta 1500-luvulta lähtien, jolloin Jerisjärven kalastusalue kuului veroluettelon mukaan Ylitornion armassaamelaisille. He kalastivat järvellä 1800-luvulle asti. Tuolloin tietyillä taloilla oli oikeus kalastaa Jerisjärvellä ja rakentaa kalamaja järven rannalle. Majoissa näkyy edelleen sukujen nimiä, kuten Lahti, Niva, Muotka, Olli ja Lassi jne. Järven pyyntipaikat arvottiin ja apajapaikkaa vaihdettiin päivittäin. Kala-aitat ovat edelleen yksityisten omistuksessa ja sesonkikalastajien käytössä.

Rantaa pitkin kävellessä eteen ilmetyy aina uusi pirtti ja kalapirttejä onkin reilun 300 metrin alueelle Jerisjärven rannan myötäisesti. Jokainen pirtti on erilainen ja niissä näkyy alueen historian ohella omistajiensa kädenjälki. Joidenkin pirttien katolla kasvaa sammalta ja jopa puita, toisiin on katto vastikään vaihdettu. Pirteissä on yleensä jonkinlainen tulisija, sillä melkein jokaisen pirtin katolla on savupiippu, osa melko uusia, mutta myös ilmeisen vanhoja savupiippuja koristaa pirttien kattoja. Rannalla on veneenlaskupaikkoja, veneitä ja verkonkuivaustelineitä. Maisemat kohti Jerisjärven selkää ovat huikaisevat.

Kalapirtit ovat ihan Jerisjärven rannalla

Lahen kenttä eli Lahden pirtti



Omistajan kädenjälkeä

Rannalla kuivataan myös verkkoja

Seinät ovat harmaantuneet kauniisti


Kalapirtit on sijoitettu peräkkäin pitkin rantaa

Keimiöniemessä on myös vanha metsälappalaisten suuri kalajumala eli kalaseita. Seita on suuri ylöspäin suippeneva siirtolohkare, josta on lohjennut pienempi pala. Pienempi pala nojaa lohkareen reunaan muodostaen kivien väliin onkalon. Seidalla uhrattiin sekä kiven päälle että onkaloon. Lohkare on sammalen ja jäkälän peitossa. Jäkälää kasvaa paikassa, johon on aikanaan voideltu rasvaa. Seitakivi sijaitsee lähellä kalapirttejä, mutta metsän puolella. Sinne lähtee polkuja kalakentän loppupäästä viimeisten kalapirttien takaa. Seita on yksityisen maa-alueen reunamilla. 

Kalajumala eli seitakivi

Kivien välinen onkalon, johon uhrattiin


Lähteet

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1032

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/11/23/keimioniemen-kalapirtit

Kesäläinen & Kejonen. 2017. Suomen luonnon pyhät paikat

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Katumajärven rantojen historiaa

Päivän poluille suuntasin Hämeenlinnan itäpuolella olevan Katumajärven rannoille. aikaisemminkin toki olen järven rantamilla kulkenut, mutta...