Lounasretkelle Sammaltunturiin

Sammaltunturi kuuluu Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon ja sijaitsee Muonion kunnassa ihan Kittilän rajan tuntumassa. A.A. Nuutisen kirjassa Lapin lumoissa (1933) Sammaltunturi kuvataan pitkäselkäiseksi, kolmilakiseksi tunturiksi, joka ylenee Keimiöjärven länsirannalla, nousten suoraan vedestä. Kirjassa kuvaillaan tunturi erittäin kauniiksi, tyypilliseksi Lapin "porotunturiksi", jossa on aukeat rinnemaat, sileät ja jäkäläiset. 

Sammaltunturin Ylilaki tielinjalta kuvattuna

Sammaltunturille minun on pitänyt lähteä jo vuosia ja tänään sain viimein suunnitelman käytäntöön. Sammaltunturille ajaessa käännymme Muonioon vievältä tieltä Jerisjärventielle. Tieltä käännytään Pallaksentielle kohti Pallashotellia ja -tunturia. Sammaltunturiin vievä reitti lähtee jonkin verran ennen Pallashotellin risteyttä tien oikealta puolelta. Tunturille vievällä tiellä ei ole kylttiä eikä mitään muutakaan opastetta ja tie on suljettu puomilla. Ennen tienristeyttä on hyvä levike, jonne jätämme auton.

Puomilla suljettu tielinja

Päivä on aurinkoinen ja kesä on runsassääskinen. Ennen lähtöä varmistamme, että mukana on riittävästi juotavaa, hyttysmyrkkyä ja aurinkorasvaa. Autolta kävelemme puomille ja lähdemme kävelemään hiekkatietä kohti tunturia. Hiekkatie on vanha kulkutie Kutunivan ja Pallasjärven välillä. Se kulki tunturissa lähellä puurajaa. Tie jäi pois käytöstä kun tien linjaa oikaistiin ja rakennettiin uusi tie alemmas. Vanha tie jäi tunturiin ja talvisin tietä pitkin kulkee latu ja kesällä se kuuluu retkeilyreittiin.

Alun pitkä nousu

Tasaisen alun jälkeen tie alkaa nousta Sammaltunturinlaatasta ylös. Tie on helppokulkuinen, mutta varsinkin alussa on melko kova nousu. Nousun jälkeen kulku on helppoa ja kuljettava tieosuus näkyy pitkälle, sillä tie kulkee suoraan Mustavaaraa ja Pallasjärveä kohti.

Tielinja kohti Mustavaaraa Sammaltunturilta kuvattuna

Kävellessä määränpää alkaa avautua oikealle eli Sammaltunturin Ylilaki. Sammaltunturi on kaksilakinen (vaikka Nuutisen kirjassa kerrotaankin toisin). Ylilaen huipulla (560 m) on Ilmatieteenlaitoksen asema, joka tarkkailee ilmanlaatua. Viikoittain tunturinlaella myös pullotetaan Lapin puhdasta ilmaa ja lähetetään Yhdysvaltoihin.  Aseman yhteydessä on myös perinteinen säähavaintoasema. Alalaelle (540 m) polku kulkee Keimiötunturin ja -järven kautta.

Sammaltunturin Ylilaki

Käveltävä tielinja kulkee Ylilaen myötäisesti suoraan eteenpäin. Kun laki on melkein ohitettu, kääntyy hieman pienempi tie kohti tunturia ja nousee ylös sen loivempaa rinnettä. Rinnettä noustessa aukenee näköala selän takana oleville jylhille Pallaksen keroille sekä edessä häämöttävälle niin tutulle Keimiötunturille ja -järvelle. Tunturin rinteestä paljastuu myös pieni tunturijärvi, Tirrojärvi. Rinnettä noustessa myös tuuli yltyy eikä sääskistä ole täällä tietoakaan.

Tielinjalta reitti jatkuu kohti tunturia

Pallaksen kerot: Pallaskero (oik.), Palkaskero, Taivaskero, Laukukero,
joiden takana Lehmäkero ja Orotuskero

Tirrojärvi Sammaltunturissa

Matka tunturin laelle kestää tien laidasta vajaa kaksi tuntia maisemia ja kasveja ihaillen sekä kuvaten. Kilometrejä tulee yhteen suuntaan noin 4,5 km. Nousu ei ole raskas ja Ylilaen päältä avautuva maisema palkitsee vaivannäön.  Ylilaella maata peittää kivet, kanervat ja jäkälät.  Tutkimusaseman lisäksi siellä ei ole muita rakennuksia vain jonkun vanhan rakennuksen perustukset. Saamme nauttia maisemista rauhassa, sillä muita ihmisiä ei laella ole.

Tutkimusasema, jonka edessä vanhan talon perustukset

Näkymiä Keimiötunturille (kuva K.Räsänen)

Näkymiä Pallakselle

Tuuli on kova ja me hakeudumme tuulen suojaan tunturin etelärinteeseen. Rinteen suojassa valitsemme sopivan lounaspaikan ja asetumme kanervikkoon syömään eväitä. Ympärille katsoessa on pakko myöntää, että näin huikeissa maisemissa en ole lounasretkeä pitänytkään. Lounaan jälkeen retkikaverini ottaa rennosti nauttien auringon lämmittävän rinteen lämmöstä ja minä pyörin villinä kamerani kanssa. 

Valokuvaaja "työssään" (Kuva K.Räsänen)

Lounashetken jälkeen vedämme taas huput päähän suojaamaan tuulelta ja lähdemme paluumatkalle. Palaamme omia jälkiämme takaisin, mutta  alas laskeutuessa toteamme Ylilaelle menevän myös toisen suoremman ja jyrkemmän reitin. Reittiä ei ole merkitty karttaan, mutta mikäli haluaa kävellä rengasreitin, siihen voisi olla mahdollisuus. Me pysyttelemme pääväylällä. 

Polku alas

Pian polkua vastaan astelee poro, joka meidät huomattuaan väistää polun sivuun. Kameran laulaessa poro poseeraa Sammaltunturin rinteellä vasten taivasta ja häipyy lopulta rinteen taakse. Toisen poron kohtaamme palattuamme tielinjalle, mutta se katoaa melko nopeasti maastoa peittävään vaivaiskoivumetsään.

Ainoat vastaantulijat tunturissa

Sammaltunturin laella kasvaa ainoastaan kanervia ja jäkälää, mutta alempana polulla ja tielinjan molemmin puolin kasvaa sitkeitä vaivaiskoivuja, kuusia ja jonkin verran mäntyjä. Puiden latvoja on tykkylumi painanut, mutta sinnikkäästi ne nousevat kohti sinistä taivasta.

Polun varrella kukkii metsätähti, mesimarja, kurjenkanerva ja ruohokanukka. Aavistettavissa on myös avautuvat mustikan kukat. Perhosia lenteli paljon ja myöhemmin tunnistimme kuvasta pohjanhopeatäplän. Löytyipä polun varrelta vehreitä kotkansiipiäkin.

Metsätähti

Kurjenkanerva

Pohjanhopeatäplä

Kotkansiipiä puiden varjossa

Paluumatka eteni joutuisasti ja melkein autolle päästyämme vastaan tulee muutama ihminen. Olemme saaneet viettää lounasretkemme Sammaltunturissa seuranamme vain tuuli ja muutama muurahainen. 

Sammaltunturia ja sieltä avautuvia maisemia miettiessä, voi jälleen todeta kuinka pieniä me ihmiset olemme ympärillä levittäytyvän luonnon edessä. Tapahtuipa pienessä elämässämme mitä vain niin nämä tunturit ja maisemat pysyvät. Nuutinen (1933) kiteyttää tässäkin hyvin hajanaiset ajatukseni: 

"Katsoitpa minne päin tahansa, kaikkialla Lapin jylhänsuurta, lumoavaa luontoa. Sitä katsellessa unohdat huolet ja vastoinkäymiset. Tunnet sydämesi lyövän entistä voimakkaammin, veren virtaavan suonissa vireämmin, kehittäen uutta, nuorekasta elinvoimaa. Mielesi kevenee ja avartuu nähdessäsi maailman ja elämän laajana, ilmavana ja valoisana edessäsi."

Näistä maisemista voin myöhemminkin kerätä Nuutisen kuvailemaa elinvoimaa ja tänne voi aina palata, ainakin ajatuksissaan. 

 

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto

Lähteet

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sammaltunturi

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/04/28/sammaltunturin-mittaukset-paljastavat-etta-ilmastosopimuksia-rikotaan