Poluilla ja pyhillä paikoilla: Historiaa Kaupunginpuiston poluilla

Viime päivien aikana ei ole ehtinyt toteuttaa suunniteltuja pitempiä retkiä, joten kotikulmilla on pyöritty. Tällä kertaa fiilisteltiin koirien kanssa Hämeenlinnan kaupunginpuiston tunnelmia ja sen historiaa. Kaupunginpuisto on Hämeen linnan kupeessa Vanajaveden rannalla eli ihan lähellä kaupungin keskustaa. Vaikka keskusta on lähellä ja alue suhteellisen pieni (18 ha), täältäkin löytyy isompia ja pienempiä polkuja rauhalliseen päiväkävelyyn.

Kaupunginpuiston rauhaa

Kielot kukkivat

Kaupunginpuistoa on aikanaan kutsuttu Pyövelinmäeksi. Arvellaan, että paikkaa on käytetty mestauspaikkana. Toisaalta nimi voi tulla siitä, että alueella on asunut pyöveli. Hänen talonsa on ollut vanhan laivasillan lähellä. Alueella on asunut ainakin Pietari Gallie, jonka elämästä tiedetään melko paljon. Hämeessä pyöveleitä on ollut yhteensä 13, joista Gallien lisäksi viisi on asunut kaupungissa. Reko Jaakonpoika asui alueella 1660-luvulla, Matti Heikinpoika 1680-1700 välisenä aikana, Jakob Tomtström 1780-1790 luvulla, Matti Åkerberg 1799-1805 ja Tuomas Pertunpoika Tammelin vuosina 1812-1825. Kerrotaan, että Pyövelinmäellä toteutettiin vankien mestauksia 1500-luvulle asti. Toisaalla mestauspaikan, tai hirsipuun, arvelleen olleen läheisen Ojoisten kartanon mailla.

Kun kaupunki siirrettiin linnan eteläpuolelle 1777-1784, Pyövelinmäki jäi liian kauas kaupungista ja alue yhdistettiin Ojoisten kartanon maihin ja myöhemmin 1800-luvulla kuvernööri Otto Rehbinder perusti alueelle Parkin eli englantilaista maisematyyliä edustavan maisemapuutarhan. Myöhemmin alue siirrettiin Ojoisten kartanon vastuulta Hämeenlinnan kaupungille keisari Nikolai I:n toimesta. Rehbinderin jälkeen työtä jatkoi Edvard Reinhold von Ammondt ja puistovaliokunta, jolle puiston hoito oli kunnia-asia. Rehbinder aloitti alueen suunnittelun. Alueelle istutettiin runsaslajinen kasvisto ja sinne rakennettiin paviljonkeja sekä graniittimuurein tuettuja käytäviä. Myöhemmin rakennettiin myös puistopenger, tekoraunio, puurivien reunustama kävelytie päätien varteen, puistoravintola ja laululava. Rehbinderin muistokivi on kaupunginpuiston alueella. Aluetta on rakennettu vankityövoimin.

Tekoraunion muurit

Tekoraunion portit

Vanha kiviaita

Alueen vanhimpia paviljonkeja

Kerrotaan, että Aleksanteri II on vieraillut Kaupunginpuistossa 1863. Hän laskeutui hevosen selästä kivelle, johon on sen jälkeen hakattu A-kirjain ja hevosenkengän kuva. Kerrotaan keisarin syöneen alueella olevassa puistoravintolassa ja lähteneen laiturista höyrylaiva Ilmarisella retkelle. Puistoravintola ja lähellä ollut laululava purettiin 1960-luvulla. Nykyinen laululava on suunniteltu ehkä vuonna 1911. Puiston alueella on ollut myös parkinvartijan talo, joka tunnettiin Larin-Kyöstin synnyinkotina.

Aleksanteri II:n käynnin muistokivi

Puistoravintolasta on jäljellä enään portaat

Näkymät Pyövelinmäeltä tai nykyiseltä Kaupunginpuistolta ovat olleet kuuluisia ja sen eteen tehtiin paljon töitä. Vuonna 1948 puisto täytti 100 vuotta ja sen kunniaksi istutettiin uusia puita. Sen jälkeen nuorten puiden määrä on lisääntynyt ja tihenevä puusto umpeutti näkymät vähitellen. Vuonna 2013 alueelle tehtiin hoito- ja käyttösuunnitelma, jonka mukaan aluetta on pyritty hoitamaan mm. avaamalla näköaloja. Vanha laituri kunnostettiin 2000-luvun alussa ja puistokomitean puutarha kunnostettiin 2014. Kivirakenteita päivitetään edelleen vankityövoimin.

Hoito- ja käyttösuunnitelman työ on jo nähtävissä ja tänä päivänä voi kulkea edelleen graniittikivien reunustamaa polkua syreenimajalle, katsella huvimajasta avautuvaa maisemaa ja nauttia puistokomitean suunnittelemasta puistopengerryksestä. Laivalaiturilla, oletettavan pyövelin talon kohdalla, on itämaistyylinen odotusmaja laivamatkustajille ja vanhan tekoraunion lähellä voi nauttia kesäteatterin esityksistä. Vanhimpia olemassa olevia rakennuksia on kuusikulmainen katos, joka näkyy 1850-luvulla alueesta tehdyistä maalauksista. Hämeenlinnan Kaupunginpuisto on ehdottomasti käymisen arvoinen paikka ja joskus kannattaakin Kaupunginpuiston kohdalla poiketa Vanajaveden rantaa kiertävältä polulta rinnettä ylösvieville poluille.