Päivän kävelyretki suuntautuu Kittilän uudelle hautausmaalle. Olenhan käynyt jo kolmella vanhalla hautausmaalla, joten omasta mielestä on ihan loogista käydä myös uudella. Hautausmaakävelyllä keskityn alueella oleviin muistomerkkeihin ja tarinoihin niiden takana.
Heti portista sisään astuessa käytävän vasemmalla puolella kohoaa iso muistomerkki, jonka päällä on kivinen risti. Muistomerkki on pystytetty evakossa menehtyneille. Kittilästä evakoitiin Ruotsiin yhteensä 6000 henkilöä vuosina 1944-1946. Kittiläläisten evakkoseurakuntia olivat Vilhelmina, Åsele, Dorotea ja Lycksele. Evakossa kuoli 137 kittiläläistä ja heidän nimet on kirjattu muistolaattaan, joka on kiinnitetty kiveen syksyllä 1995. Itse muistomerkki on paljastettu kesällä 1984. Muistokiven takoja on Tauno Kumpula Kaukosesta.
Muistomerkillä on itsellekin merkitystä. Vaikka muistokivessä ei ole lähimpien sukulaisten nimiä, he ovat olleet evakossa ainakin Vilhemiinassa ja Doroteassa. Muistomerkin paikalla on aikanaan ollut siunauskappeli vuosina 1939-1984. Tästä siunauskappelista minullakin on mielikuvia.
 |
| Evakossa kuolleiden muistomerkki |
 |
Hautausmaalla tulee vastaan minulle uusi muistomerkki. Se on ollut paikallaan varmaan jo jonkin aikaa, mutta se sijaitsee alueella, jolla ei ole tullut itse käytyä. Kysesssä on siis 25 venäläisen sotavangin hauta. Sotavangeista ja heidän kohtalostaan minulla ei ole tarkkaa tietoa.
 |
| Venäläisten sotavankien muistomerkki |
Kittilän hautausmaan kuuluisimpia, tai ainakin puhutuimpia hautamuistomerkkejä on taiteilija Kalervo Palsan muistomerkki. Palsa (1947-1987) asui ja eli Kittilässä. Palsan taidetta kuvaillaan mm. surrealismiksi, naivismiksi ja primitivismiksi. Itse Palsa kuvaili taidettaan fantastiseksi realismiksi. Palsan taide on aina herättänyt keskustelua ja vasta kuoleman jälkeen sen arvostus nousi. Palsan kuoleman jälkeen keskustelua herätti hänen haudalleen suunniteltu muistomerkki Palava pensas. Muistomerkkiä pidettiin loukkaavana ja sopimattomana. Asiaa käsiteltiin myös korkeimmassa hallinto-oikeudessa, jonka päätöksen mukaan muistomerkki voidaan pystyttää haudalle.
Kalervo Palsan museoa eli Palsa-museo sijaitsee Kittilässä. Museoon kuuluu Palsan kotimökki ja Getsemane -ateljee. Museo on avattu vuonna 2013. Museo on auki kesäkuukausien aikana.
Kittilässä asuneena olen aina tiennyt Palsan kotimökin, mutta nuorena en tiennyt kuka siinä asuva mies on. Palsasta itsestään minulla ei ole kovin paljon muistikuvia. Muistan kuitenkin käyneeni Palsan pihapiirin marjapensaissa vadelmia maistelemassa.
 |
| Palsan Palava pensas -muistomerkki |
Hautausmaalta löytyy myös kittiläläisen Reidar Särestöniemen (1925-1981) hauta. Särestöniemen maalaukset kuvaavat lappilaista luontoa, ne ovat suuria ja värikylläisiä. Reidar asui ja työskenteli kotitilallaan Kittilän Kaukosessa, jossa on nykyään Särestöniemi museo. Museo sisältää Särestöniemen gallerian ja ateljeen sekä vanhan Särestön, joka on Reidarin synnyinkoti.
Reidarin ateljeessa olen käynyt koulun kuvaamotaidontunnilla ensimmäistä kertaa, ja sen jälkeen muutaman kerran. Reidaria itseään en muista, mutta hänen veljensä kulki kotitilansa mailla meidän koululaisten tutustuessa Reidarin taiteeseen.
 |
| Reidar Särestöniemen muistokivi |
Mitä tapahtuu maalle
tapahtuu maan lapsille
Virrat ovat veljiämme
eläimet, puut, ihmiset
hengittävät samaa ilmaa
Jos eläimet loppuvat,
ihminen kuolee
hengen suureen yksinäisyyteen
Kaikella on yhteys
-Seattle 1854
(teksti muistokivessä)
Lähteet
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti